Euroopan rajalla?

Vaikka Euroopan rajalla? onkin sapattivapaalla, niin tässä pari kulttuurivinkkiä:

1. Helsingissä esitetään 14. joulukuuta turkkilaisia lyhytelokuvia. Paikkana Dubrovnik ja lisätietoja löytyy täältä.
2. Pristinassa, Kosovossa, alkaa huomenna 11. joulukuuta turkkilaisen elokuvan viikko (no, totuuden nimessä se on kyllä vajaa viikko, sillä se päättyy jo tiistaina). Paikkana elokuvateatteri Kino ABC, ja ohjelma löytyy täältä.

Kuten täällä käyneet ovat varmasti huomanneet, Euroopan rajalla? ei ole juurikaan päivittynyt viime kevään jälkeen. Syitä on varmasti monia, mutta tärkein on se, etten ole seurannut Turkkia ja Turkin tapahtumia riittävän hyvin, että kokisin voivani kirjoittaa mielekkäästi muuta kuin lyhyitä kommentteja tai linkittää muualla julkaistuja tekstejä. Kurdialoite, Matti Vanhasen Turkin-matka ja moni muu merkittävä asia ja ilmiö on siis jäänyt ilman ansaitsemaansa huomiota. Työt ja arkielämän askareet ovat vieneet aikani, ja aionkin nyt jatkaa kirjoitussapattia ainakin vuoden loppuun.

Jatkoa ajatellen olisi myös mielekästä kuulla, mitä te, hyvät lukijani, haluaisitte lukea! Kenties taustoittavia juttuja, analyyttisempiä tekstejä, politiikkaa, EU-suhteita, kulttuuria, historiaa, ihmisoikeusasioita tai ihan vain lyhyitä uutisjuttuja? Mitä? Kovin viihteelliseksi en kuitenkaan haluaisi heittäytyä, joten juorut Hande Yenerin kauneusleikkauksista tai Hadisen hameen pituudesta saatte hakea muualta. Kommentit, risut, ruusut ja toiveet otetaan kiitollisina vastaan täällä sivuston kommenttiosiossa, mutta niitä voi lähettää myös kirjoittamalla suoraan minulle (lauri@euroopanrajalla.net).

Hyvää joulun aikaa ja uutta vuotta toivottaen,

Lauri

Helsingin kulttuurikeskus Caisassa voi marraskuussa tutustua suufiajattelija Mevlana Celaleddin (Jalal al-Din) Rumiin ajatuksiin Mevlanan ja Anatolian kulttuuriviikolla. Viikon ohjelmassa on mm. luentoja, dokumentteja ja musiikkia. Kulttuuriviikkoon liittyen marraskuun 15. päivä Vuotalon lavalle astuvat pyörivät dervissit.

Lisätietoja: Kulttuurikeskus Caisa

Hiljattain Brysselissä pidetty Turkey in Europe: breaking the vicious circle -tapahtuma ylitti uutiskynnyksen myös suomalaisissa tiedotusvälineissä, kun kyseessä oli Martti Ahtisaaren johtama itsenäinen Turkki-työryhmä (Helsingin Sanomat, YLE). Puhujina oli toki muitakin eurooppalaisia politiikan vaikuttajia, jotka olivat huolissaan Turkin ja EU:n suhteiden nykytilasta: EU:n uskottavuus neuvottelukumppanina on kärsimässä kolauksen ja toisaalta negatiivinen kehitys EU:ssa ruokkii negatiivisuutta Turkissa ja toisinpäin. (Ks. raportti EPC:ssä pidetystä tilaisuudesta. Turkki-komission uusin raportti löytyy täältä.)

Helsingin Sanomat käsitteli raporttia pääkirjoituksessaan tänään. Kirjoituksessa muistutetaan aivan oikein, että neuvotteluissa on kaksi osapuolta ja molemmilla on vastuunsa niiden eteenpäin viemisessä. HS muistaa mainita, miten Turkin sisäinen kehitys on hidastunut, mutta sivuuttaa kokonaan raportissa huomioidun kehityksen Turkin ulkopolitiikassa (Armenia, Syyria, Iran, kurdikysymys).

Sekä HS että raportti kertovat kasvavasta islamin vaikutuksesta Turkissa - joko todellisesta tai näennäisestä (HS: “Totta on sekin, että liitos länteen sitouttaisi maata läntisiin arvoihin ja heikentäisi islamistisia voimia.“). Turkissa on kuitenkin myös maallisia (sekularistisia) tahoja, jotka eivät katso hyvällä maan demokratisoitumista saati liberalisoitumista, mikä on hyvä pitää mielessä mm. turhan islamofobian lietsomisen välttämiseksi.

Sinällään raportin päätelmissä (pahan kehä, EU:n uskottavuus) ei ole mitään uutta, mutta työryhmän korkea taso auttaa tuomaan nämä ajatukset laajempaan tietoisuuteen. Se miten suositukset saadaan osaksi harjoitettua politiikkaa onkin jo vaikeampi tehtävä.

EU-laajentumisprosessin uskottavuus on jo kärsinyt ja Bulgarian ja Romanian ennenaikaisen jäsenyyden vaikutukset vaikeuttavat nyt jäsenyysprosessia muualla Balkanilla. Yleisesti uskotaan että Islanti ja Kroatia pääsevät eurooppalaiseen klubiin (samoin kuin Norja ja Sveitsi niin halutessaan), mutta muiden, kuten Bosnian, Makedonian, Serbian, Albanian, Montenegron ja Kosovon, on turha tulla ovelle kolkuttamaan. EU:n vahvuus vakauden ja hyvinvoinnin viejänä Euroopassa on kuitenkin sidoksissa juuri laajentumiseen.

***

Muita silmään osuneita uutisia:

• Ylen hyvä taustoitus Turkin ja Armenian suhteiden tämänhetkisestä tilasta
• EU on kritisoinut Turkkia Doğan-konsernin saamasta huikeasta sakosta. EU on syystäkin huolissaan sakon mahdollisista vaikutuksista mediakentän moninaisuuteen. New York Times on verrannut mediamoguli Doğanin ja pääministeri Erdoğanin suhteita Putinin ja Hodorkovskin yhteenottoon. RFE/RL:n uutinen pääministerin ja median suhteista.
• Kurdin kieleen keskittyvä instituutti voi aloittaa toimintansa Mardinissa
• Itä-Turkissa, Vanissa on nimetty lukio kurdien kansalliskirjailijan Ahmed Hanin (Ehmedê Xanî) mukaan. Hani tunnetaan etenkin Mem ja Zin (Mem-u Zin) -rakkaustarinan kirjoittajana

Turkin ja Armenian neuvottelijat pääsivät eilen sopuun Sveitsin välittämissä neuvotteluissa tiekartasta, jonka tavoitteena on diplomaattisuhteiden solmiminen sekä Turkin ja Armenian suhteiden normalisointi. Tiekartta, tai protokolla, pitää kuitenkin vielä hyväksyä molempien maiden parlamenteissa ennen kuin se astuu voimaan.

Tiekartassa esitetyn aikataulun mukaan maiden välinen raja tulee avata kaksi kuukautta protokollan voimaantulon jälkeen. Siinä sovitaan myös useiden hallitustenvälisten työryhmien (komissioiden) perustamisesta, joista yksi keskittyisi historiallisten kysymysten selvittämiseen (ts. kansanmurhakysymykseen liittyvä tematiikka). Kyseiseen työryhmään osallistuisi turkkilaisten ja armenialaisten lisäksi myös kansainvälisiä asiantuntijoita.

Läpimurtona tätä tiekarttaa ei voi vielä pitää, mutta se on ainakin yksi askel eteenpäin. Kansanmurhakeskustelu ja Vuoristo-Karabah ovat vielä ratkaisemattomia kysymyksiä, mutta tiekartan onkin tarkoitus auttaa vuoropuhelun vakiinnuttamisessa ja se tarjoaa ainakin yhden mallin asioiden eteenpäin viemiseksi. Ja jos hyvin käy, saadaan 14. lokakuuta jatkoa jalkapallodiplomatiana tunnetulle prosessille, kun Turkki ja Armenia kohtaavat Istanbulissa jalkapallon MM-karsinnoissa.

***

• Aikaisempia ajatuksiani Turkin ja Armenian suhteista
• New York Timesin uutinen tiekartasta

***

Samaan aikaan Armenian kanssa käytyjen neuvottelujen kanssa Turkki on aktivoitunut itse välittäjänä, kun Irak on syyttänyt Syyriaa Bagdadissa 19. elokuuta tehdyistä terrori-iskuista. Turkin ulkoministeri Ahmet Davutoğlu oli eilen Bagdadissa tapaamassa Irakin viranomaisia ja on keskustellut asiasta myös Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clintonin kanssa. Lisää aiheesta esim. Today’s Zamanissa.

Brittilehti The Times listasi maailman kymmenen parasta jalkapallostadionia. Voitto meni Saksaan Borussia Dortmundin kotistadionille, mutta komeasti neljännellä sijalla oli Beşiktaşin kotipesä İnönü. Maailman neljänneksi parasta stadionia kehuttiin sijainnistaan, Bosporille aukeavasta maisemastaan sekä, tietenkin, Beşiktaşin mahtavista kannattajista.