helmi 202008
 

Tunnettu turkkilainen tutkija Baskın Oran vieraili Suomessa viime marraskuun puolivälissä. Vierailun ohjelma oli varsin tiivis ja sisälsi luentoja, haastatteluja sekä tapaamisia suomalaisten vaikuttajien kanssa.

Kiireeseen Baskın Oran on saanutkin tottua viime vuosina, jotka ovat olleet hänelle varsin myrskyisiä. Ankaran yliopiston kansainvälisten suhteiden professorin vaikea taival julkisuudessa alkoi vuonna 2003, kun Turkin pääministeriön alainen neuvoa-antava ihmisoikeuskomitea pyysi häntä laatimaan raportin kulttuurisista ja vähemmistöoikeuksista Turkissa. Raportti valmistui ja julkaistiin vuonna 2004. Alkuun kaikki vaikutti sujuvan hyvin, kunnes raportti esiteltiin sen tilaajalle, pääministerin toimistolle, ja lehdistölle. Raportista nousi häly, ja julkisessa keskustelussa äärioikeisto leimasi Oranin maanpetturiksi. Tapaus johti lopulta syytteiden nostoon ja oikeudenkäynteihin, joiden lopullista tulosta Oran saa yhä odottaa.

Tutkimustyön ja käräjöinnin ohessa Oran osallistui sitoutumattomana ehdokkaana viime heinäkuun parlamenttivaaleihin. Näkyvästä kampanjastaan huolimatta, Orania ei valittu 550 kansanedustajan joukkoon. ”Onneksi”, kuvasi Oran asiaa.

Matka Suomeen

Oran houkutteli yleisöä Akateemiseen kirjakauppaan. Kuva: L. Tainio

Baskın Oranin ajatukset Turkin vähemmistökysymyksestä ovat herättäneet huomiota myös Turkin ulkopuolella. Talvella 2006 hän oli vierailevana tutkijana Oxfordin yliopistossa. Vuonna 2006 hän myös suostui ns. Vähemmistöraportin suomentamiseen ja julkaisuun. Syksyllä 2007 Vähemmistöraportti oli suomennettu ja se julkaistiin Turkki – Euroopan rajalla? -kirjassa. Kirjan toimittajat päättivät urakkansa päätteeksi kutsua Oranin Suomeen.

Vierailujen järjestämiseen liittyy usein monia käytännön ongelmia, joista rahoitus on yleensä keskeisin. Useat suomalaiset tahot kuitenkin kiinnostuivat Oranista, ja vierailu oli mahdollista järjestää marraskuussa 2007. Ohjelmaan kuului kaksi yleisötilaisuutta, joista ensimmäinen pidettiin Helsingin yliopistossa ja toinen Akateemisessa kirjakaupassa, jossa Orania haastatteli entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Molemmat tilaisuudet houkuttelivat paikalle kymmeniä kiinnostuneita.

Helsingin yliopistossa pidetyssä tilaisuudessa Oran kertasi vähemmistökäsitteen historiaa Turkissa ja totesi, ettei Turkki ole pitänyt kiinni edes vuonna 1923 solmitun Lausannen rauhansopimuksen asettamista velvoitteista. Oranin mukaan turkkilaisen tulkinnan mukaan vain ei-muslimit voivat olla vähemmistöjä – vastaavasti muslimit ovat aina turkkilaisia. Tämän seurauksena Turkin tunnustamia vähemmistöjä (kreikkalais- ja armenialaiskristityt sekä juutalaiset) on yleisesti pidetty ”Turkissa asuvina ulkomaalaisina” siitäkin huolimatta, että he ovat Turkin kansalaisia.

Suomessa tunnetaan parhaiten kurdien käymä aseellinen taistelu oikeuksiensa puolesta. Oranin mukaan kurdit ovat islaminuskonsa vuoksi joutuneet elämään ilman vähemmistöoikeuksia. Eivätkä monet kurdit edes halua vähemmistöstatusta, koska sillä on leimallisesti viitattu vain ei-islamilaisiin ryhmiin.

Vähemmistökysymyksen ratkaisuksi Oran tarjoaa Lausannen sopimuksen velvoitteiden toimeenpanoa sekä uuden valtiollisen yläidentiteetin omaksumista. Yläidentiteetillä tarkoitetaan valtion kaikki kansalaiset kattavaa identiteettiä – Suomessa tämä on suomalainen, ja Turkissa turkkilainen. Yläidentiteetin alla on sitten joukko alaidentiteettejä, kuten kurdit, romanit tai vaikka suomenruotsalaiset.

Koska Turkissa kansallisuuksien kirjo on suuri, voi vahvasti etnisyyteen ja turkkilais-kansalliseen identiteettiin viittaava turkkilaisuus tuntua ahdistavalta ja herättää vastustusta eri kansanryhmien keskuudessa. Oran ehdottaakin turkkilaisuuden (turk. Türk) tilalle termiä Turkissa asuva (tai Turkista kotoisin oleva, turk. Türkiyeli), joka viittaa Turkin valtion alueeseen ja kansalaisuuteen.

Mallia Suomesta?

Kierrellessään Helsingin keskustan katuja Oran kiinnitti huomiota Helsingin kadunnimistöön, ja siihen, miten nimet on merkitty sekä suomeksi että ruotsiksi. Hän olikin kiinnostunut kuulemaan Suomen vähemmistöjen asemasta ja muun muassa vieraili suomentataarien luona. Näiden havaintojen ja keskustelujen innoittamana Oran kirjoitti Radikal-sanomalehden sunnuntailiitteeseen kolumnin Kompleksittomien ihmisten maassa, jossa hän vertailee Suomen ja Turkin historiaa ja suhdetta vähemmistöihin.

***

Oranin vierailun antia voi lukea myös Hufvudstadsbladetista.

 Leave a Reply

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

(vaaditaan)

(ei julkaista)