Kassaatiotuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii Oikeus- ja kehityspuolueen (AKP) lakkauttamista

Perjantaina Turkissa koettiin shokki, kun kassaatiotuomioistuimen (Yargıtay) pääsyyttäjä Abdurrahman Yalçınkaya jätti perustuslakituomioistuimelle tutkintapyynnön hallitsevasta Oikeus- ja kehityspuolueesta (AKP). Yalçınkayan kirjelmän mukaan AKP täytyy lakkauttaa, koska siitä on tullut sekularisminvastaisen toiminnan pesä.

Turkkilaisten lehtien mukaan 160-sivuisessa, lähinnä uutisleikkeistä koostuvassa syytekirjelmässä vaaditaan lisäksi 71 poliitikolle viisivuotista kieltoa politiikasta. Näiden joukossa ovat ainakin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan, presidentti Abdullah Gül ja entinen parlamentin puhemies Bülent Arınç.

Perustuslakituomioistuin aloittaa asian käsittelyn maanantaina.

Toistaiseksi tutkintapyyntö ei ole saanut tukea juuri muilta kuin Tasavaltalaiselta kansanpuolueelta (CHP) ja Demokraattiselta vasemmistopuolueelta (DSP). DSP:n puheenjohtaja Zeki Sezer totesi kuitenkin, ettei puolueiden lakkauttaminen ole ennenkään ratkaissut ongelmia. Oppositiossa olevat Kansallismielinen toimintapuolue (MHP) ja Demokraattinen yhteiskuntapuolue (DTP) tuomitsivat syyttäjän toiminnan.

Myös turkkilainen lehdistö on enimmäkseen tuominnut syyttäjän pyrkimykset lakkauttaa AKP. Politiikan ulkopuolisista tahoista Turkin kauppakamarien liiton (TOBB) johtaja Rifat Hisarcıklıoğlu totesi, että puolueiden lakkauttamisen helppous vahingoittaa Turkin demokratiaa. Politiikantutkija Cengiz Aktar puolestaan ei usko AKP:n lakkauttamiseen ja hän arvelikin tutkinnan vain lisäävän AKP:n suosiota. Kaikissa arvioissa on noussut esiin huoli mahdollisen oikeudenkäynnin vaikutuksista Turkille ja sen kansalle.

Tapahtumien uutisointia on yhdistänyt Turkin kuvaaminen poliittisten puolueiden hautausmaana. Maassa on vuoden 1983 jälkeen, kun valta siirtyi taas siviileille, suljettu 18 puoluetta perustuslakituomioistuimen päätöksellä. Parhaillaan perustuslakituomioistuin harkitsee kahden muun puolueen (kurdimieliset DTP ja Oikeuksien ja vapauksien puolue HAK-PAR) lakkauttamista.
***

On mielenkiintoista, että pääsyyttäjä Yalçınkaya on ottanut sydämen asiakseen parlamentissa edustettujen puolueiden lakkauttamisen. Hän nimittäin teki syytteeseen johtaneen tutkintapyynnön myös DTP:stä.

Olin viime heinäkuussä Turkissa aivan parlamenttivaalien alla. Vaalikampanjoista yksi onnistui herättämään huomioni muita paremmin. Kyseinen kampanja arvosteli AKP:tä siitä, ettei se edustanut todellista poliittista islamia, ja kiisti AKP:n edustavan ns. milli görüş (kansallinen näkemys) -ideologiaa (“Refah ve Fazilet, şimdi Saadet“). Yalçınkaya on syyttänyt AKP:tä juuri tämän ideologian ja sitä edustaneiden, jo lakkautettujen puolueiden (esim. Hyvinvointi- ja Hyvepuolueen) perilliseksi. Jos puolueita halutaan lakkauttaa sekularismia vastustavana toiminnan vuoksi, eikö Yalçınkayan olisi ollut syytä tutustua ensin edellä mainitun kampanjan takana olleen Onnellisuuspuolueen (SP) toimintaan ennen kuin hän lähti vaatimaan Turkin ylivoimaisesti suosituimman ja demokraattisesti valitun ja demokratiaa edistäneen AKP:n lakkauttamista?

Toisaalta, kuten Ankaran asianajajaliiton puheenjohtaja Vedat Ahsen Coşar asian ilmaisi: ”Demokrasi anlayışı gereği, siyasal partilerin mahkeme tarafından kapatılmasına karşıyım. Siyasi partiler halk tarafından kapatılır.” Vapaasti käännettynä: Nyt tarvitaan demokratian ymmärtämistä. Vastustan sitä, että oikeus lakkauttaa puolueita, kun päätös siitä kuuluu kansalle!