Euroopan rajalla?
Turkkilaisen ja suomalaisen sanomalehdistön yksi merkittävä ero on kolumnistien erilaisessa asemassa. Turkkilaisissa sanomalehdissä kolumnistien (köşe yazarları, nurkkakirjoittajat) rooli on huomattava ja heidän kirjoituksiaan seurataan tarkasti. He myös tarjoavat jutuissaan usein analyyttisyyttä ja taustoitusta, mikä yleensä puuttuu varsinaisten uutisten yhteydestä. Tärkeä asema onkin tehnyt kolumnisteista “kauppatavaraa”, josta lehdet kilpailevat keskenään.
Tämä kilpailu on näkynyt mm. Radikalin kirjoittajien vaihtumisena ja sen uutisointina. Kun Alkım-kirjakauppa perusti talvella (?) uuden liberaalin Taraf-päivälehden, sen onnistui heti houkutella riveihinsä Radikaliin aiemmin kirjoittaneen Murat Belgen. Tänään sitten uutisoitiin, miten 16 vuotta Cumhuriyetiin kirjoittanut ja suuresti arvostamani Oral Çalışlar on siirtymässä Radikalin kirjoittajaksi. Radikal on muutenkin profiloitunut liberaaliksi korkeakoulutettujen lehdeksi ja siihen kirjoittavat myös mm. professorit Baskın Oran ja Ahmet İnsel.
Kolumnistien rooli on herättää keskustelua, minkä vuoksi he ovat valmiita ottamaan kantaa – toisinaan hyvinkin suoraan. Tämän seurauksena valitettavan monet heistä ovat joutuneet oikeuteen vastaamaan mielipiteistään. Hyvänä esimerkkinä kantaa ottavasta kolumnista voidaan pitää Milliyetin pitkäaikaisen kolumnistin Taha Akyolin pojan Mustafa Akyolin eilistä kirjoitusta englanninkielisessä Turkish Daily Newsissä.
Turkkilaisia kolumnisteja voidaankin pitää eräänlaisina lehdistön supertähtinä: toimittajina, jotka työnsä ohessa julkaisevat kirjoja ja joiden kasvot ovat tuttuja television keskusteluohjelmista.
