Euroopan rajalla?
Turkilla on edessään jännittävä viikko, jonka aikana tehdyt päätöksen vaikuttavat suuresti Turkin lähitulevaisuuteen. Perustuslakituomioistuin vetäytyy maanantaina 28. päivä pohtimaan AKP:n sulkemista, samaan päivään mennessä istanbulilaisen tuomioistuimen pitää ilmoittaa nostetaanko nk. Ergenekon-salaliittolaisia vastaan oikeusjuttu, ja lisäksi Turkin puolustusvoimien korkeimman neuvoston kokous alkaa 1.8.
Perustuslakituomioistuin vetäytyy 28. päivä pohtimaan tulisiko AKP sulkea perustuslain vastaisena. Etukäteen ei ole selvää, kuinka kauan päätöksen tekemiseen menee. Parhaimmillaan tuomioistuin saattaa ilmoittaa päätöksestään vielä heinäkuun puolella.
Maanantai 28. päivä on tärkeä myös toisen Turkkia puhuttaneen oikeudenkäynnin kannalta. Istanbulin 13. tuomioistuimen tulee ilmoittaa viimeistään maanantaina käynnistääkö se oikeudenkäynnin Ergenekon -nimellä tunnettuja kansallismielisiä salaliittolaisia vastaan. 14 kuukautta kestänyt esitutkinta johti 2500-sivuiseeen syytekirjelmään, jossa syytetään yhteensä 86 henkilöä erilaisista rikoksista, mm. terroristijärjestöön kuulumisesta ja räjähteiden hallussapidosta. Syytekirjelmän tarkka sisältö on vielä toistaiseksi salainen, mutta ilmeisesti ketään ei syytetä vallankaappausyrityksestä (ks. Kardasin artikkeli aiheesta).
Tämän lisäksi Turkin puolustusvoimien korkeimman neuvoston kokous alkaa 1.8. Korkein neuvosto päättää asevoimien sisäisistä asioista, mm. ylennyksistä. Tämänkertainen kokous on merkittävä, sillä armeijan yleisesikunnan päällikkö Yaşar Büyükanıt jää eläkkeelle elokuun lopussa, ja kokouksessa nimetään hänen seuraajansa. Seuraava päällikkö on mitä todennäköisimmin maavoimien komentaja kenraali İlker Başbuğ. Vaikka armeijan poliittista vaikutusvaltaa on rajoitettu, armeijan yleisesikunnan päällikkö on Turkissa edelleen merkittävä vaikuttaja myös politiikassa. Edellinen yleisesikunnan päällikkö Hilmi Özkök (2002–2006) oli tunnettu maltillisuudestaan ja vastahakoisuudesta sekaantua politiikkaan (jopa niin pitkälti että hänen edeltäjänsä pyrki estämään hänen valintansa). Yaşar Büyükanıt on puolestaan ottanut aktiivisemman roolin ja pyrki mm. estämään Abdullah Gülin valinnan presidentiksi keväällä 2007. İlker Başbuğ on käsittääkseni näkemyksiltään suhteellisen lähellä Büyükanıtia.
Oikeudenkäynneistä ja Ergenekonista löytyy kirjoituksia muualtakin, esim. suomeksi: Oikeusjutut mutkistavat Turkin kivistä EU-tietä, Keskisuomalainen 20.7. Turkkilaista varjonyrkkeilyä, Aamulehti 20.7. Ja englanniksi: Saban Kardasin hyvä ja tiivis selitys Ergenekonista sekä turkkilaisen Radikalin kolumnistin İsmet Berkanin pitkähkö pohdiskelu Ergenekonin taustoista englanniksi käännettynä
