Obama ja Turkki

 Posted by on 7.4.2009  Add comments
huhti 072009
 

Lupailin jokin aika sitten kirjoittavani Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman Turkin-vierailun ennakkotunnelmista. Valitettavasti työkiireet ja lomavalmistelut veivät aikani ja tyydynkin nyt käymään lyhyesti läpi joitain vierailun pääaiheita. Kuten ehdin jo ennakoimaan, agendalla olivat niin Lähi-itä, Nato kuin Armeniakin. Venäjästä ei puhuttu ainakaan julkisuudessa, mutta yllättyisin jos sitä ei olisi käsitelty.

Yhdysvalloille Turkki on ennenkaikkea strateginen kumppani, ja Obaman nousu presidentiksi on omiaan korostamaan Turkin asemaa. Yhdysvallat on vuosien tauon jälkeen taas valmis keskustelemaan Lähi-idän ”roistovaltioiden” kanssa. Tätä trendiä tukee myös Martti Ahtisaaren toive Hamasin kutsumisesta neuvottelupöytään. Turkki on jo pitkään pyrkinyt luomaan keskusteluyhteyttä Israelin, palestiinalaisten ja Syyrian välille. Lisäksi se on vastustuksesta huolimatta ottanut vastaan myös Hamasin edustajia. Toinen pitkään amerikkalaisia vaivannut päänsärky on Iran. Obaman hallinto on selkeästi valmis avaamaan neuvottelut Iranin kanssa, ja myös tässä Turkki voi toimia välikätenä ja auttaa Yhdysvaltoja.

Kaikkein akuutein alueellinen kysymys Yhdysvalloille on kuitenkin Irak. Turkki ja sen AKP-vetoinen hallitus ei ojentanut auttavaa kättään Irakin-sodan alkaessa, mutta nyt, kun Yhdysvallat suunnittelee vetäytymistä, se voisi olla valmis tulemaan avuksi. Käytännössähän Turkki on jo ollut monessa mukana, sillä sen kautta kulkee Irakiin paljon erilaisia, myös Yhdysvaltain armeijan käyttämiä tarvikkeita. Turkilla onkin tärkeä rooli Irakin vakauttamisessa, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan jotain muuta kuin aseita. Irakin kautta pääsemmekin Turkille tärkeään kurdikysymykseen.

Vaikuttaa siltä kuin Yhdysvallat olisi viimein valmis toimimaan Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK) vastaan. Toistaiseksi Irakissa olevat joukot ovat tyytyneet katsomaan läpi sormiensa PKK:n toimintaa vedoten Pohjois-Irakin autonomisen kurdialueen vakauteen. PKK, ja sen iranilainen siipi PJAK, on myös ollut hyödyllinen väline Irania vastaan. Jos Yhdysvallat kuitenkin haluaa keskusteluyhteyden Iraniin ja toisaalta Turkin mukaan Irak-talkoisiin, sen on pakko muutta politiikkaansa ja ottaa PKK tosissaan. Yhdysvalloille kurdikysymyksessä on ensisijaisesti kyse Irakin vakauttamisesta. Turkki on myös tärkeä liittolainen siksi, että se on islamilainen maa ja kaikista ongelmistaan huolimatta melko demokraattinen. Lisäksi Turkin toiminta Gazan kriisin yhteydessä toi sille uutta painoarvoa arabimaiden suuren yleisön silmissä.

Armenia on pitkään huolestuttanut Yhdysvaltoja. Toisaalta armenialaisdiaspora on aktiivinen ja vaikutusvaltainen Yhdysvalloissa ja se on ajanut armenialaisten kansanmurhan poliittista tunnustamista. Tunnustaminen heikentäisi, ainakin hetkellisesti, Turkin ja Yhdysvaltain suhteita eikä esimerkiksi Obaman edeltäjä George Bush nuorempi tukenut hanketta. Toisaalta Yhdysvaltain intresseissä on saada Armenia lähentymään läntistä maailmaa, kun se nyt on liittoutunut lähinnä Venäjän ja Iranin kanssa. Obama puhuikin tarpeesta lähentää naapuruksia.

Turkin ja Armenian suhteet tulehtuivat Armenian miehitettyä Azerbaidzhanille kuuluvan Vuoristo-Karabahin, mutta poliitiikan näyttämön ulkopuolella maiden suhteet eivät ole olleet niin huonot. Vaikka maaraja on yhä suljettu, Turkin ja Armenian välillä on säännölliset lentoyhteydet, ja Turkissa arvioidaan asuvan jopa kymmeniä tuhansia armenialaisia siirtotyöläisiä. Maat ovatkin lähentyneet viime vuosina ja esille on noussut etenkin Turkin presidentti Abdullah Gülin harjoittama niin kutsuttu jalkapallodiplomatia. Turkkilainen professori Baskın Oran sanoikin hiljaittain Haber Türk -tv-kanavalle antamassaan haastattelussa näkevänsä valonpilkahduksia Turkin ja Armenian suhteiden tunnelin päässä.

  • New York Timesin pääkirjoitus viime viikolta (yllättävän huonosti kirjoitettu, mutta tuo hyvin esiin yhdysvaltalaisen näkökulman)
  • Turkin ja Armenian suhteita uutisissa: ReutersWall Street Journal
  • Henri Barkeyn Carnegie-säätiölle laatima raportti (policy paper) konfliktin välttämiseksi Kurdistanissa
  • Ja lopuksi mielenkiintoinen Today’s Zamanissa julkaistu haastattelu armenialaisten kansanmurhasta (haastateltavana Hilmar Kaiser)

 Leave a Reply

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

(vaaditaan)

(ei julkaista)