Euroopan rajalla?
Niinhän siinä sitten kävi, että pitkän kauden päätteeksi Beşiktaş vei kupin lisäksi Turkin mestaruuden. Mestaruus ratkesi vasta viimeisellä kierroksella, kun mustavalkoiset kukistivat Denizlisporin ja Sivasspor sai taipua Galatasarayn vieraana. Sarjan kolmanneksi tuli niin ikään viimeisellä kierroksella tappion kärsinyt Trabzonspor. Ilolla voin todeta että rahajoukkue Fenerbahçe jätettiin palkintokorokkeen ulkopuolelle.
Kärkikolmikko oli makuuni ja etenkin Beşiktaşin paluu huipulle on lämmittänyt mieltäni muuten ikävän futiskauden päätteeksi. Valitettavasti joudun kuitenkin toteamaan, että Beşiktaşin mestarijoukkue ei herätä samanlaisia tunteita kuin 8-9 vuotta sitten. Liian moni pelaaja on ansainnut kannuksensa muissa joukkueissa. Toista se oli kun kentällä kirmasivat Ahmet Dursun ja Pascal Nouma!
Ensi kaudella Mestarien liigaan karsivat Beşiktaş ja Sivasspor, joka pelasi erinomaisesti jo toisen kauden perättäin. En oikein jaksa uskoa ihmeisiin, mutta olisihan se hienoa nähdä viides Turkin mestarijoukkue (vaikka toivonkin, että se olisi Sivassporin sijaan Gençlerbirliği, joka säilyi vain vaivoin sarjassa) – ehkäpä jo ensi vuonna.
Eniten maaleja tehnyt joukkue oli Beşiktaş ja paras puolustus oli puolestaan seitsemänneksi jääneellä Kayserisporilla.
Üç büyük yok, tek büyük Beşiktaş!
