Turkki-EU-suhteet puhuttavat taas
Hiljattain Brysselissä pidetty Turkey in Europe: breaking the vicious circle -tapahtuma ylitti uutiskynnyksen myös suomalaisissa tiedotusvälineissä, eikä asiaa haitannut ainakaan se, että asialla oli Martti Ahtisaaren johtama itsenäinen Turkki-työryhmä (Helsingin Sanomat, YLE). Puhujina oli useita eurooppalaisia politiikan vaikuttajia, jotka olivat huolissaan Turkin ja EU:n suhteiden nykytilasta: EU:n uskottavuus neuvottelukumppanina on kärsimässä kolauksen ja toisaalta negatiivinen kehitys EU:ssa ruokkii negatiivisuutta Turkissa ja toisinpäin. (Ks. raportti EPC:ssä pidetystä tilaisuudesta. Turkki-komission uusin raportti löytyy täältä.)
Helsingin Sanomat käsitteli raporttia pääkirjoituksessaan tänään. Kirjoituksessa muistutetaan aivan oikein, että neuvotteluissa on kaksi osapuolta ja molemmilla on vastuunsa niiden eteenpäin viemisessä. HS muistaa lisäksi mainita, miten Turkin sisäinen kehitys on hidastunut, mutta sivuuttaa kokonaan raportissa huomioidut edistysaskeleet Turkin ulkopolitiikassa (Armenia, Syyria, Iran, kurdikysymys).
Sekä HS että raportti kertovat kasvavasta islamin vaikutuksesta Turkissa - joko todellisesta tai näennäisestä (HS: “Totta on sekin, että liitos länteen sitouttaisi maata läntisiin arvoihin ja heikentäisi islamistisia voimia.“). Turkissa on kuitenkin myös maallisia (sekularistisia) tahoja, jotka eivät katso hyvällä maan demokratisoitumista saati liberalisoitumista, ja toisaalta uskonnollisia liikkeitä, jotka suhtautuvat myönteisesti EU-pyrkimyksiin, mikä on hyvä pitää mielessä mm. turhan islamofobian lietsomisen välttämiseksi.
Sinällään raportin päätelmissä (pahan kehä, EU:n uskottavuus) ei ole mitään uutta, mutta työryhmän korkea taso auttaa tuomaan nämä ajatukset laajempaan tietoisuuteen. Se miten suositukset saadaan osaksi harjoitettua politiikkaa onkin jo vaikeampi tehtävä.
EU-laajentumisprosessin uskottavuus on jo kärsinyt ja Bulgarian ja Romanian ennenaikaisen jäsenyyden vaikutukset vaikeuttavat nyt jäsenyysprosessia muualla Balkanilla. Yleisesti uskotaan että Islanti ja Kroatia pääsevät eurooppalaiseen klubiin (samoin kuin Norja ja Sveitsi niin halutessaan), mutta muiden, kuten Bosnian, Makedonian, Serbian, Albanian, Montenegron ja Kosovon, on turha tulla ovelle kolkuttamaan. Brysselissä ja EU-maiden pääkaupungeissa on kuitenkin syytä muistaa, että EU:n vahvuus vakauden ja hyvinvoinnin viejänä Euroopassa on sidoksissa juuri laajentumiseen.
***
Muita silmään osuneita uutisia:
- Ylen hyvä taustoitus Turkin ja Armenian suhteiden tämänhetkisestä tilasta
- EU on kritisoinut Turkkia Doğan-konsernin saamasta huikeasta sakosta. EU on syystäkin huolissaan sakon mahdollisista vaikutuksista mediakentän moninaisuuteen. New York Times on verrannut mediamoguli Doğanin ja pääministeri Erdoğanin suhteita Putinin ja Hodorkovskin yhteenottoon. RFE/RL:n uutinen pääministerin ja median suhteista.
- Kurdin kieleen keskittyvä instituutti voi aloittaa toimintansa Mardinissa
- Itä-Turkissa, Vanissa on nimetty lukio kurdien kansalliskirjailijan Ahmed Hanin (Ehmedê Xanî) mukaan. Hani tunnetaan etenkin Mem ja Zin (Mem-u Zin) -rakkaustarinan kirjoittajana
Uusimmat kommentit