helmi 072011
 

Viime viikolla alkanut sanasota Turkin hallituksen ja Pohjois-Kyproksen välillä näyttää jatkuvan. Lehtitietojen mukaan Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan neuvoi eilen Pohjois-Kyproksen presidenttiä Derviş Eroğlua ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, koska pohjoiskyproslaiset mielenosoittajat olivat 28. tammikuuta loukanneet Turkkia ja sen hallitusta. Toista viikkoa jatkuneen julkisen väittelyn takana on Pohjois-Kyproksen heikko talous ja hallituksen aloittama talouden vakauttamisohjelma. Tarvittavia säästöjä haetaan nyt mm. julkisen sektorin palkkaleikkauksilla sekä yksityistämällä valtionyhtiöitä.

28. tammikuuta, noin kuukausi säästöohjelman aloittamisen jälkeen, yli 10 000 pohjoiskyproslaista kokoontui pääkaupunki Nikosian kaduille osoittamaan mieltään hallitusta ja sen (mielenosoittajien mielestä) kohtuutonta talouspolitiikkaa vastaan. Mielenosoituksessa nähtiin myös banderolleja, joissa Turkkia kehotettiin vetämään kätensä Pohjois-Kyproksen rannoilta, ja toisaalta Ankaraan lähetettiin viestejä, joissa ilmoitettiin, etteivät pohjoiskyproslaiset tahdo Ankaran rahoja tai talousohjelmaa.

Koska länsimedia on viimeiset kaksi viikkoa keskittynyt seuraamaan arabimaailman kuohuntaa, Kyproksen mielenosoitus jälkimaininkeineen on jäänyt huomiotta. Pohjois-Kyproksen talous on kansainvälisestä saarrosta ja kehnosta talouspolitiikasta johtuen pahasti alijäämäinen (ts. velkaantunut), minkä lisäksi se on luottanut Turkin antamaan huomattavaan rahalliseen tukeen (450 milj. TL/vuosi). Mielenosoittajat olivatkin sitä mieltä, että Kansallisen yhtenäisyyspuolueen (UBP) johtaman hallituksen lisäksi myös Turkilla on osuutensa julkisen sektorin leikkauksissa. Julkisen sektorin merkitys onkin suuri, kun jopa joka kahdeksas pohjoiskyproslainen työskentelee valtiolla.

Mielenosoitus olisi varmasti jäänyt pienen saaren ja sen pohjoisosan sisäiseksi kuohunnaksi, ellei pääministeri Erdoğanin reaktio olisi ollut niin raju. Viime viikolla Erdoğan ihmetteli Kirgizistanin matkallaan lehtimiehille, että keitä pohjoiskyproslaiset oikein kuvittelevat olevansa! ”Meillä on marttyyreja,” Erdoğan jatkoi viitaten vuonna 1974 ja sen jälkeen saarella kaatuneisiin turkkilaissotilaisiin. Pääministeri sanoi Turkin olevan läsnä saarella samasta (strategisesta) syystä kuin Kreikankin. Onnistuipa Erdoğan myös yhdistämään mielenosoittajat kyproksenkreikkalaisiin ja sanoi heidän haittaavan saaresta käytäviä neuvotteluja. Varapääministeri Cemil Çiçek väitti puolestaan, että mielenosoittajilla olisi yhteyksiä Kyproksen kommunistiseen presidentiin Dimitris Kristofiasiin. Kyproksen hallitus on kiistänyt, että sillä olisi mitään tekemistä mielenosoitusten kanssa.

Erdoğanin ripitys onnistui vain laukaisemaan vihaisen reaktion Pohjois-Kyproksella, missä kritiikin koettiin kohdistuvan kaikkiin pohjoiskyproslaisiin, eikä vain siihen osaan mielenosoittajista, jotka olivat arvostelleet Turkkia. Lisäksi Erdoğanin kommentti siitä, että pohjoiskyproslaisten tulisi olla kiitollisia Turkilta saamastaan avusta, lisäsi suolaa haavoihin. Turkin isoveliasenne ja Erdoğanin reaktio vain vahvistavat monen pohjoiskyproslaisen käsitystä siitä, ettei maan asioista päätetä Nikosiassa vaan Ankarassa.

Asiaa on sittemmin puitu niin Turkissa kuin Pohjois-Kyproksellakin. Presidentti Eroğlun UBP on ollut ymmärtäväinen Erdoğania kohtaan, mutta kolmen oppositiopuolueen (Demokraattinen puolue, DP, Tasavaltalainen turkkilaispuolue, CTP, ja Yhteiskunnallinen demokratiapuolue, TDP) johtajat ennättivät jo puolustamaan mielenosoittajien oikeutta ilmaista mielipiteensä. Turkissa pääoppositiopuolue CHP:n johtaja Kemal Kılıçdaroğlu odotti ulkoministeri Ahmet Davutoğlun korjailevan pääministerin sanomisia, kuten on tapahtunut aiemminkin. Davutoğlu kommentoikin asiaa Münchenissä ja sanoi, että myös Pohjois-Kyproksen turkkilaiset ovat vastuussa Turkin ja Pohjois-Kyproksen suhteista. Hän ei ymmärrä, miksi Pohjois-Kyproksen taloudellisia uudistuksia käytetään lyömäaseena Turkkia vastaan.

Sanasodan varjossa lakot jatkuvat Pohjois-Kyproksella ja Nikosiassa useat koulut pysyvät suljettuina toistaiseksi. Tänään tuomioistuimien odotetaan seuraavan yli kaksi viikkoa lakossa olleiden maarekisterin ja maahanmuuttoviraston esimerkkiä ja sulkevan ovensa.

***

Kuohunta Egyptissä alkaa laantua, vaikkei ratkaisua olekaan näköpiirissä. Myös länsimedia alkaa muuttaa suuntaansa tuulen käännyttyä Mubarakin hallinnon taa. Keskusteluissa on näkynyt myös pohdintoja Turkin mahdollisesta roolista ja esimerkistä. Ömer Taşpınar on kirjoittanut hyvin Today’s Zamanin kolumnissaan siitä, miksi Turkki ei ole sovelias malli Egyptille.

 Leave a Reply

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

(vaaditaan)

(ei julkaista)