Kepeää kesälukemista

 Posted by on 24.8.2011  Add comments
elo 242011
 

Kuten Mamban laulussa sanotaan, vielä on kesää jäljellä. Siksipä aion seuraavassa esitellä muutamia kirjoja, jotka ovat sopivan kepeää kesäluettavaa ja jotka tavalla tai toisella sivuavat Turkkia.

Jason Goodwin luki Bysantin historiaa Cambridgessä ennen kuin aloitti kirjailijanuransa. Hän julkaisi pari matkakirjaa ja Osmani-valtakunnan populaarihistorian ennen kuin aika oli kypsä hänen ensimmäiselle rikosromaanilleen. Eunukkietsivä Yashim Togalusta kertova Janitsaaripuu avasi nyt jo neljänteen osaan ehtineen sarjan rikostarinoita 1800-luvun alkupuoliskon Konstantinopolissa. Kirjoista kolme on suomennettu ja kaksi niistä tapahtuu Konstantinopolissa, kolmannen (Bellini-kortti) sijoittuessa Venetsiaan. Sarjan kaksi ensimmäistä osaa tarjoavat hyvää viihdettä.

Janitsaaripuu on tarina uudistushenkistä sulttaania vastaan tehdystä salaliitosta, jonka nokkela eunukkietsivä Yashim Togalu saa viime hetkillä estettyä. Sarjan toinen osa, Käärmekivi, on kuitenkin parempi. Siinä Yashim tutkii kreikkalaisyhteisöä puhuttaneen ranskalaistohtorin murhaa. Asiat eivät aina ole sitä miltä ne näyttävät ja kuolleet eivät ehkä sittenkään kuolleita. Goodwin on kohtuullisen hyvä kirjailija ja hän osaa kuljettaa juonta eteenpäin. Janitsaaripuussa hänen ”historiallisen tarkka” kuvailunsa hieman häiritsi minua, mutta Käärmekivessä en enää kiinnittänyt siihen huomiota – joko Goodwin oli päässyt siitä eroon, tarina oli niin vangitseva, etten sitä huomannut, tai olin jo tottunut siihen.

Koska en ole lukenut kirjojen alkuperäisiä, englanninkielisiä versioita, en osaa sanoa, johtuvatko kirjassa vilahtelevat turkinkielisten sanojen kirjoitusvirheet painovirhepaholaisesta vai jo alkuperäisessä tekstissä olleista virheistä. Vaikka suomennos sinällään hyvä onkin, olisin toivonut, että käsikirjoitus olisi oikoluettu vielä kerran, sillä sen verran paljon siinä vilisee kirjoitusvirheitä. Suosittelenkin kirjoja kepeäksi kesäluettavaksi, mutta ne toimivat myös pimentyvissä syysilloissakin. Koska kyseiset kirjat on julkaistu jo muutama vuosi sitten, niitä kannattaa kysellä kirjastosta tai sitten kustantajien poistoeriä myyvistä kirjakaupoista (ostin Käärmekiven Tuuloksen Kirjakassista neljällä eurolla).

Brittiläinen arabisti Robert Irwin tunnetaan akateemisessa maailmassa parhaiten kirjastaan For Lust of Knowledge: The Orientalists and Their Enemies, jossa hän kritisoi Edward Saidin yksinomaan kielteistä kantaa orintalismiin (ja idäntutkimukseen) ja etenkin orientalisteihin. Irwin on kuitenkin kunnostautunut myös kaunokirjallisuuden puolella, ja hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa, Sulttaanin rukoustyynyt, julkaistiin vuonna 2000.

Sulttaanin rukoustyynyt kertoo osmanisulttaanin pojasta Orhanista, joka on kasvanut eräänlaisessa kultaisessa häkissä ja pääsee nyt haaremin neitojen pariin. Parhaita orientalistisia perinteitä seuraten Irwin kutoo kaunissanaisen kuvaelman Orhanin kohtaamisista haaremin asukkien ja haaremin suljetussa maailmassa kerrottujen tarinoiden kanssa. Orientalistisen erotiikan varaan kirjoitettu kirja on pian luettu eikä siihen todennäköisesti tule palaamaan. Se on kuitenkin hyvin kirjoitettu ja sopii nopeasti luettavien kesäkirjojen kategoriaan.

Ja lopuksi vielä pitkästä aikaa paras dekkarisarja, johon olen törmännyt. WSOY on julkaissut viisi osaa venäjängeorgialaisen Japanin-tutkijan Boris Akuninin (oikealta nimeltään Grigori Tšhartišvili) sarjasta Erast Fandorinin tutkimuksia (kaikkiaan niitä on julkaistu jo toista kymmentä), jossa seurataan etsivä Erast Fandorinin tutkimuksia ja seikkailuja Venäjällä ja sen ulkopuolella. Sarjan jokainen osa edustaa rikoskirjallisuuden eri tyylilajeja. Sarjan toinen osa, Turkkilainen gambiitti, sijoittuu Bulgariaan Turkin sodan melskeisiin. Fandorinin vastapuolena sodassa on taitava osmanivakooja Enver, jonka Fandorin pyrkii paljastamaan. Tarina kulkee parhaiden vakoojakertomusten sääntöjen mukaan ja siinä on sodan ja jännityksen lisäksi myös ripaus suorastaan melodramaattista romanssia. Akunin on erinomainen tarinankertoja, jonka kirjoissa tsaarin Venäjä on lähes yhtä tärkeässä roolissa kuin sen päähenkilö Erast Fandorin. Akunin on selvillä historiallisista tapahtumista ja osaa taitavasti sijoittaa sankarinsa niiden keskelle. Turkkilainen gambiitti on erinomainen kirja ja sen voi lukea omana kertomuksenaan, vaikka siinä paikoin viitataakin sarjan edelliseen osaan, Asaselin salaliittoon. On sääli, ettei WSOY ole pitänyt tarpeellisena julkaista sarjan muita osia.

***

Kesä on ollut vilkasta aikaa Turkissa. CHP:n edustajat aloittivat viimein työnsä parlamentissa, mutta BDP jatkaa boikottiaan. PKK on viimeisten viikkojen aikana tappanut yli 40 turkkilaissotilasta, mihin Turkki on vastannut pommittamalla PKK:n asemia Pohjois-Irakin Kandil-vuorella. Konflikti on näkynyt myös Helsingissä, kun muutama kymmenen kurdia osoitti tänään mieltään kantaen PKK:n johtajan Abdullah Öcalanin kuvia ja heiluttaen PKK:n lippuja.

Muita Turkissa puhuttaneita aiheita ovat olleet mm. jalkapallon sopupeliskandaali, Syyrian konflikti, Moukari-salaliittoon (Balyoz) liittyvät pidätykset, armeijan johdon eroaminen ja tuleva perustuslakiuudistus. Näistä ja muistakin aiheista pian myös täällä, Euroopan rajalla?

 Leave a Reply

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

(vaaditaan)

(ei julkaista)