marras 012012
 

Päivitetty 2.11.2012

Tänään on uutisoitu syyskuussa alkaneen PKK:n syömälakkokampanjan ensimmäisestä kuolonuhrista, kun kuukausi takaperin Şakranin vankilassa itsens tuleen sytyttänyt Musa Yıldız kuoli saamiinsa vammoihin sairaalassa viisi päivää sitten.

Etupäässä PKK:n jäsenten ja heidän tukijoidensa kampanja sai alkunsa 12. syyskuuta, kun ensimmäiset 63 vankia aloittivat syömälakon. Sittemmin kampanjaan on liittynyt uusia vankeja kaikkiaan 66 vankilasta, ja enimmillään mukana on ollut noin 680 vankia, mutta on epäselvää, kuinka monet heistä ovat tilapäisessä syömälakossa ja kuinka moni aikoo jatkaa tarvittaessa kuolemaan asti. Esimerkiksi viime keskiviikkona Radikal kertoi 102 vangin päättäneen syömälakkonsa Vanin F-tyypin vankilassa.

Abdullah Öcalanin kuva mielenosoituksessa Lontoossa. Kuva: L. Tainio

Syömälakkojen lisäksi kampanja on poikinut mielenosoituksia ja yhteenottoja myös vankiloiden ulkopuolella. Turkin ulkopuolella eniten huomiota ovat saaneet Istanbulissa sattuneet yhteenotot poliisin ja mielenosoittajien välillä. CNN:n raportti tuo ikävällä tavalla mieleen Turkin poliisin kovat otteet muutamien vuosien takaa.

Syömälakkolaisilla on kolme selkeää vaatimusta: 1) PKK:n johtajan Abdullah Öcalanin eristämisen vankilassa on päätyttävä, 2) kurdeille on suotava oikeus äidinkieliseen opetukseen kouluissa ja 3) kurdin käyttöön tuomioistuimissa.

Turkkilainen media ei ole uutisoinut tilanteesta kovin aktiivisesti ja poliisin kovat otteet ovat seurausta hallituksen tiukasta linjasta. Saksassa vieraillut pääministeri Recep Tayyip Erdoğan väitti, ettei kyse ole oikeasta syömälakosta vaan show’sta. Rakentavampaa linjaa hallituksessa on edustanut oikeusministeri Sadullah Ergin, joka on tavannut syömälakkolaisia ja pyytänyt heitä luopumaan lakosta.

Syömälakko jatkuu siis yhä ja tilanne on kärjistynyt vankiloiden ulkopuolella. Mielenosoitukset ovat levinneet myös yliopistojen kampuksille ja ainakin Ankarassa on ollut väkivaltaisuuksia Lähi-idän teknillisen yliopiston (ODTÜ) kampuksella. Kurdien Rauha- ja demokratiapuolue (BDP) on uhannut aloittaa tukilakon parlamentissa 6. marraskuuta, jos vankien syömälakko jatkuu vielä silloin.

***

Kuolemaan johtavat syömälakot eivät ole uutta Turkissa. Etenkin vuosien 1984 (75 päivää, neljä kuollutta), 1996 (69 päivää, 12 kuollutta) ja 2000-2007 (122 kuollutta) syömälakot, joiden takana oli vasemmistolainen DHKP/C (Devrimci Sol vuoteen 1994), ovat monien muistissa. Tuolloinkin syömälakot saivat alkunsa vankiloissa, missä oma ruumis on viimeisiä asioita, mitä vangit voivat kontrolloida. Mainituissa syömälakoissa onkin vaadittu oikeuksia nimenomaan vangeille ja parannuksia vankilaoloihin. Myös PKK on aiemmin käyttänyt syömälakkoja (esim. viime keväänä useita syömälakkoja eri puolilla Eurooppaa), mutta tähän asti se on yleensä vetäytynyt ennen kuin kuolonuhreja on tullut. Aikaisemmat syömälakkokampanjat ovat saaneet julkisuutta, mutta varsinaiset tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta – kenties lukuunottamatta vuoden 1984 kampanjaa.

Kukin voi miettiä, onko saatu julkisuus ollut maksetun hinnan (ihmishenkien) arvoinen. Silloin kun kyse on poliittisen järjestön organisoimasta kollektiivisesta toiminnasta ja kun kyseinen järjestö on valmis uhraamaan jäsentensä hengen, syömälakkoja ei voi mielestäni pitää väkivallattomana toimintana. Asiaan vaikuttaa myös se, että syömälakkoihin turvautuvat järjestöt harjoittavat myös perinteisempää väkivaltaista toimintaa, kuten pommi-iskuja, sieppauksia ja sabotaasia. On myös syytä huomioida se, että nyt käynnissä olevaan syömälakkoon ei osallistu järjestön johtohenkilöitä – eli mahdollisen uhrin kantavat sen rivijäsenet.

Turkin valtio ei voi sivuuttaa syömälakkoja ja lakkolaisten vaatimuksia. Neuvotteluja tarvitaan, ja ne tulisi käydä viranomaisten ja syömälakkolaisten välillä. Kuitenkin automaattinen myöntyminen vaatimuksiin, olivatpa ne kuinka oikeutettuja tahansa, siksi, että syömälakkolaiset voivat kuolla, olisi alistumista kiristykseen. Useat länsimaat ovatkin varanneet itselleen oikeuden pakkoruokkia vankeja, jos näiden henki on uhattuna. Asioista vaikeneminen tai niiden kieltäminen ovat kuitenkin omiaan pahentamaan tilannetta Turkin vankiloissa. Nyt näyttääkin siltä, että osapuolet haluavat katsoa kumman kantti kestää paremmin, ja uhreja on odotettavissa lisää.

  • Joost Lagendijkin ajatuksia käynnissä olevasta syömälakosta
  • Oral Çalışlarilla on näkemystä asiaan ja hän pelkää pahinta

***

Käynnissä oleva PKK:n syömälakko ei ole syksyn ainoa. Helsingissä alkuun kolme ja sitten kaksi kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa ovat olleet syömälakossa syyskuusta alkaen. Myös Albaniassa oli syömälakkokampanja johon kuului myös polttoitsemurha ja niiden yrityksiä. Kampanjaan osallistui entisiä kommunistihallinnon poliittisia vankeja, joille pääministeri Sali Berishan hallitus oli luvannut tukea. Berisha syytti syömälakkolaisia opposition kätyreiksi, mutta Albanian presidentti Bujar Nishani tapasi heitä ja vetosi lakon päättämiseksi. Syömälakko keskeytettiin lopulta noin kuukauden kuluttua sen alkamisesta.

 Leave a Reply

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

(vaaditaan)

(ei julkaista)