#occupyGezi

 Posted by on 1.6.2013  Add comments
kesä 012013
 

Päivitetty 2.6.2013

Istanbulin kaduilla väkivaltaiset yhteenotot ovat jatkuneet jo toista vuorokautta. Ajattelinkin kirjoittaa tänne joitain ajatuksiani.

En ole Istanbulissa ja seuraan tapahtumia Mtskhetasta, Georgiasta käsin. Olen kuitenkin ollut yhteydessä joihinkin ystäviini ja internet mahdollistaa tilanteen seuraamisen monin eri tavoin. Eilen Reuters (ja Verdens Gang) lähetti suoraa kuvaa Istiklalilta ja myöhemmin Harbiyesta. Tapahtumia oli mahdollista seurata suorana myös Russia Todayn kautta, mutta turkkilainen valtavirtamedia oli, ja on yhä, tapahtumista hiljaa. Koska ainoastaan piskuinen Halk TV on uutisoinut väkivaltaisuuksista, on selvää, että hallitus on käskenyt pääkanavia vaikenemaan.* (Liikkuvaa kuvaa voi yrittää löytää tältä sivulta.) Niin sanottu sosiaalinen media (Facebook ja ennen kaikkea Twitter) on ollut suureksi avuksi, kun paikalla olevat ovat kertoneet tapahtumista. Koska tieto on sirpaleista ja tapahtumia ympäri Istanbulia ja Turkkia, kokonaiskuvan saaminen olisi vaikeaa, vaikka olisin paikanpäällä.

Levottomuudet siis alkoivat jo muutama päivä sitten, kun joukko istanbulilaisia kerääntyi Taksim-aukion vieressä olevaan Gezipuistoon vastustamaan puiden kaatamista ja kauppakeskuksen rakentamista paikalle. Tosin, kuten Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan sanoi tänään, siitä ei ole tehty päätöstä, tuleeko uudesta rakennuksesta kauppakeskus, hotelli, museo vai mikä. Ainoa asia, mistä pääministeri oli varma, on se, että paikalle rakennetaan vanhan varuskunnan kopio (josta tullee yhtä tökerö kuin Istiklalkadulle rakennetusta disneyland-tyyppisestä Demirörenin kauppakeskuksesta, joka rikkoo useita rakentamismääräyksiä puhumattakaan paikalta puretuista vanhoista taloista). Poliisin väkivaltaiset hyökkäykset alkoivatkin siis jo ennen eilistä ja mielenosoitusten laajenemista. Yhteenotoista raportoitiin jo tiistaina, ja silloin paikalle saapuivat myös ensimmäiset kansanedustajat, jotka antoivat tukensa puistoa suojeleville aktivisteille. Tätä seurasi kuitenkin vielä pahempaa väkivaltaa, kun poliisi hyökkäsi mielenosoittajien kimppuun niin torstaina kuin perjantainakin aamuyöstä käyttäen kaasua ja tuhoten mielenosoittajien leiriä. Torstaina BDP:n kansanedustaja Sırrı Süreyya Önder, joka on saanut mainetta ulkomaillakin ollen yksi välittäjistä Turkin hallituksen ja Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) neuvotteluissa, pystyi vielä rauhoittamaan tilannetta. Perjantainen hyökkäys oli kuitenkin viimeinen pisara, ja viha kiehui yli.

Turkin pääministeri Erdoğan on tänään antamassaan puheessa syyttänyt opposition Tasavaltalaista kansanpuoluetta (CHP) mielenosoitusten järjestämisestä. Pääministeri muisti myös mainita, että mielenosoittajat ovat marginaalinen vähemmistö ja monet heistä vielä rikollisia. Puistoa suojeleva liike on kuitenkin ollut puoluepoliittisesti sitoutumaton ja he eivät ole halunneet linkittää itseään mihinkään puolueeseen. Lehdistä olemme myös voineet nähdä, miten poliisi ampui kyynelkaasupanoksia suoraan kohti mielenosoittajia ja kaasua on ruiskutettu lähietäisyydeltä kesämekkoihin pukeutuneiden naisten päälle. Mikään ei ole osoittanut, että alunperin muutaman sadan mielenosoittajan joukko olisi turvautunut väkivaltaan tai että se olisi edustanut esimerkiksi joitain Turkin useista vallankumouksellisista ääriryhmistä.

Mielenosoitukset voivat Turkissa olla väkivaltaisia. Yleensä väkivalta on kuitenkin ollut suunnitelmallista, kuten myös nyt. Poliisilla on ollut selkeä ohjeistus, koska se on ampunut ja ruiskuttanut ennennäkemättömiä määriä kaasua Istanbulin (ja Ankaran) kaduille – myös täysin rauhanomaisia mielenosoittajia ja sivullisia päin. Tarjolla on runsaasti materiaalia mm. siitä, miten kaasua on ammuttu ihmisille suojaa antaneita hotelleja ja kahviloita kohti. Osansa ovat saaneet myös tilanteeseen syyttömät turistit, jotka kuitenkin ovat toisinaan saaneet apua (yllätys, yllätys) mielenosoittajilta, kuten tämäkin suomalainen matkailija. Ei olekaan yllätys, että mm. Amnesty International on tuominnut poliisin käyttämän väkivallan ja vaatinut tutkimusta. Myös Yhdysvallat ja Euroopan komissio ovat ilmaisseet huolensa.

Nyt käynnissä olevat levottomuudet ovat siinä mielessä poikkeukselliset, että ne alkoivat spontaanisti istanbulilaisten kyllästyttyä poliisin suhteettomaan ja summittaiseen väkivaltaan – toisin kuin vaikkapa kemalistien suurmielenosoitukset (cumhuriyet mitingleri) 2007. Surullista onkin, miten kaikki suuret tv-kanavat Turkissa ovat vaienneet studioidensa ulkopuolella tapahtuvista yhteenotoista. Surullista on myös se tapa, jolla pääministeri Erdoğan vaikeni asiasta yli vuorokauden, ja kun hän lopulta päätti sanoa jotain, hän syytti mielenosoittajia ja ilmoitti epäsuorasti, ettei heidän mielipiteillään ole merkitystä.

Stating that whoever has a problem with the actions of the government can make their choices in elections, Erdoğan said all attempts to change the government other than through elections are anti-democratic and illegal.

Pääministeri näyttääkin unohtaneen, että myös Turkissa on kokoontumisenvapaus ja oikeus osoittaa mieltään.

Istanbulin tunnelmia kuvaa hyvin se, miten kaupungin kolmen suuren jalkapalloseuran (Beşiktaş, Galatasaray ja Fenerbahçe) kannattajat ovat yhdistäneet voimansa. Perjantaina ne ilmoittivat hautaavansa sotakirveet ja marssivansa yhdessä Taksimille. Sittemmin jalkapallofanit myös muualla Turkissa (mm. Izmir, Bursa, Ankara, Trabzon) ovat ilmaisseet tukensa Istanbulin mielenosoittajille. Eikä yhteistyö ole rajoittunut jalkapallofanehin. Useat henkilöt ovat kertoneet, miten hotellit (mm. Divan ja Hyatt), kahvilat, apteekit ja tavalliset ihmiset ovat avanneet ovensa loukkaantuneille ja apua tarvitseville. Asianajajat ja lääkärit ovat tehneet vapaaehtoistyötä auttaessaan pidätettyjä ja loukkaantuneita. Lisäksi useat yritykset ovat ilmaiseet, etteivät ne aio avata kauppoja Gezipuiston tilalle rakennettavaan kauppakeskukseen.

Solidaarisuutta tarvitaan, kun Reuters uutisoi lähes tuhannen loukkaantuneen pelkästään eilisissä yhteenotoissa ja huhut ovat kertoneet kolmesta kuolleesta. Loukkaantuneiden joukossa ovat ainakin palkittu toimittaja Ahmet Şık, kansanedustajat Sırrı Süreyya Önder (BDP) ja Sezgin Tanrıkulu (CHP), yksi Reutersin kuvaaja ja tänään kumiluodeista osumia saaneet ATV:n toimittaja kuvaajineen. Pidätettyjen määrästä ei ole luotettavia arvioita. Yhteenotot jatkuvat eri puolilla Istanbulia ja yhä useammat ovat suunnanneet kaduille. Monet kotiin jääneistä ovat osoittaneet tukeaan taputtamalla ja rummuttamalla kattiloita sekä sytyttämällä ja sammuttamalla valoja. Autoilijat osoittavat tukeaan soittamalla torvea. Mielenosoittajia onkin ollut kaikista ryhmistä: sekulaareja, uskonnollisia, turkkilaisia, kurdeja, keskiluokkaisia ja köyhempiä.

Kyse onkin mielestäni Oikeus- ja kehityspuolueen (AKP) 2002 alkaneen hallituskauden suurimmasta kriisistä. Monet turkkilaiset ovat kyllästyneet pääministerin autoritaariseen otteeseen ja olemattomaan kritiikinsietokykyyn, lisääntyneeseen korruptioon, tiedostusvälineiden kasvaneeseen itsesensuuriin, erilaisia elämäntapoja rajoittavaan lainsäädäntöön jne. Viimeisen reilun viikon aikana nykyhallitus on rajoittanut alkoholin myyntiä ja ilmoittanut, että rakenteilla oleva kolmas Bosporin ylittävä silta nimetään aleveja vainonnee sulttaani Selim ”Julman” mukaan. Toisaalta Istanbulin keskusta-alueen kehityshankkeet ovat jo pitkään hiertäneet kivenä kengässä. Viimeksi paikalliset yrittivät suojella vanhaa rakennusta Istaklalkadulla, missä sijaitsivat mm. tunnetu İnci-konditoria ja historiallinen Emek-elokuvateatteri, mutta turhaan – tilalle tulee kauppakeskus. Oma osansa tässä protestissa on varmaan myös monien turkkiaisten turhautumisessa siihen, ettei maassa ole uskottavaa oppositiota (Toni onkin kirjoittanut CHP:n sisäisistä jakolinjoista ja kriisistä). Kyse on siis muustakin kuin yhdestä puistosta, mutta puisto ja poliisin väkivalta toimivat kipinänä, joka sytytti palon.

Viimeisten tietojen mukaan poliisi vetäytyi Taksimilta ja Gezipuistosta ja tuhannet mielenosoittajat ovat päässeet sinne. Kysymys kuuluukin: mitä seuraavaksi? Vaikka poliisit vedettäisiin kokonaan kaduilta, yhteenottojen jälkipyykki täytyy pestä. Kuinka moni on kuollut, loukkaantunut, pidätettynä? Kuka on vastuussa tapahtuneesta? Seuraako tästä muutosta?

Pahoin pelkään, että Turkissa ei ole tällä hetkellä sopivaa kanavaa muutospaineelle. AKP:n kannatus on yhä melko korkea, mutta tällaiset tapahtumat todennäköisesti vahvistavat puolueen sisäisiä jakolinjoja. Väkivaltaisuudet myös vaikeuttavat Erdoğanin asemaa ja hänen haaveitaan vahvasta presidentistä. Lopullisen tuloksen näemme kuitenkin vasta, kun tilanne on selkiytynyt.

***

Päivitys 2.6.

Istanbulissa on tänään ollut rauhaisaa. Pääministeri Erdoğanin vandaaleiksi ja marginaaliryhmiksi nimittämät mielenosoittajat ovat kunnostautuneet siivoamalla mielenosoituksen jälkiä ympäri Istanbulia ja Izmirissä. Joidenkin aktivistien mukaan mielenosoittajat ovat Beşiktaşissa ryhtyneet korjaamaan rikottuja katukiveyksiä.

Tilanne ei kuitenkaan ole ohi. Kun kansainvälisen median huomio on rauhoittuneessa Istanbulissa, poliisi on jatkanut väkivaltaista toimintaansa Ankarassa, Izmirissä ja Adanassa. Ankarassa tilanteen sanotaan olevan huonompi kuin eilen (ikävä video eilisestä tapahtumasta). Mutta tilanteen uutisoinnin ei pitäisi olla vain kansainvälisen median tehtävä. Valitettavasti kuitenkin Turkin TV-kanavat ovat jatkaneet aiemmalla linjallaan ja vältelleet aiheesta uutisointia. Ainoana poikkeuksena on pieni Halk TV (Kansan TV), joka lähettää kuvaa myös Ankarasta. Suuri uutiskanava HaberTürk jopa antoi estradin pääministeri Erdoğanille, joka käytti tilaisuuden hyväkseen ja jälleen kerran haukkui mielenosoittajia osoittaen, ettei hänellä ole harmainta aavistustakaan siitä, mitä Turkissa tapahtuu. Pääministerin puhe oli osoitettu hänen omille kannattajilleen, mikä vain vaikeuttaa tilanteen rauhoittamista ja keskustelulle suotuisan ilmapiirin luomista.

Olen kansan palvelija.

Ankaran metron johdolla oli oikeus puuttua ihmisten käytökseen ja nuhdella metrossa suudellutta pariskuntaa (sekä antaa kuulutus moraalisesta oikeasta käytöksestä).

Twitter on vitsaus (jossa valehdellaan).

On moraalitonta kirjoittaa olutpulloilla T.C. (Türkiye Cumhuriyeti, Turkin tasavalta).

Taksimille rakennetaan moskeija.

(Pääministerin ajatuksiin voi tutustua mm. Vatanin verkkosivuilla.) Erdoğanilta ei kuitenkaan kysytty poliisin väkivaltaisista otteista tai median sensuurista. HaberTürkillä lähetetyn haastattelun jälkeen lukuisat ihmiset marssivat kyseisen kanavan studioille osoittamaan mieltään ”uutiskanavan” toimintaa kohtaan. Uutiskanavat ovatkin vältelleet todellista tehtäväänsä eli soittaa läpi sairaaloita ja poliisiasemia selvittääkseen tapahtumien todellisen hinnan. Turkin sisäministeri Muammer Güler sanoi poliisin pidättäneen reilut 900 henkeä eilisen aikana, mutta mitään vahvistusta tälle ei ole saatu – ministerin luvut epäilyttävät etenkin, koska hän kertoi yhteenotoissa loukkaantuneen vain 53 mielenosoittajaa ja 26 poliisia.

Tilanteen absurdiutta kuvaa hyvin se, että Moskovan propagandakanava Russia Today on lähettänyt verkkosivuillaan suoraa kuvaa Istanbulin tapahtumista ja uutisoinut tilanteen kehittymisestä. Lisäksi Syyria on varoittanut kansalaisiaan matkustamasta Turkkiin ja maan tiedotusministeri totesi, että ”Erdoğanin tapa hajottaa rauhanomainen mielenosoitus osoittaa, miten hän on vieraantunut todellisuudesta.”

Mainitsemisen arvoista on myös se, että Turkin presidentti Abdullah Gül oli eilen Turkkiin palattuaan ollut yhteydessä niin pää- ja sisäministeriin kuin Istanbulin kuvernööriinkin, minkä jälkeen poliisi vetäytyi Taksimilta. Olisikin mielenkiintoista tietää minkälaista keskustelua AKP:n riveissää käydään – vai käydäänkö keskustelua lainkaan.

Tilanne siis jatkuu ja nähtäväksi jää, mitä tästä kaikesta seuraa. Varmaa on vain se, että pääministerin kova ja uhitteleva linja ei ole omiaan rauhoittamaan tilannetta.

***

***

* The Economistin kirjeenvaihtajan twitter-viestin mukaan TV-kanavat eivät olisi saaneet oikeuden määräystä olla raportoimatta tapahtumista ja kyse on mitä ilmeisimmin itsesensuurista – mikä on, jos mahdollista, vielä huolestuttavampaa.

  2 Responses to “#occupyGezi”

  1. pitää myös huomata (vaikka pieni asia), että oluttölkit joihin Erdogan viittasi, olivat tyhjiä kynnelkaasutölkkejä https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10151454427876914&set=a.186270846913.126840.125207061913&type=1&theater

    tilanne ei myöskään ole ollut lainkaan rauhallinen illalla ja yöllä Istanbulin Besiktasin kaupunginosassa, jossa loukkantuneita on paljon. äänekkäitä kulkueita on myös liikkunut pitkin iltaa muissa kaupunginosissa eli kaupunki ei ole rauhoittunut, vaikka poliisi ei olekaan onneksi joka paikassa. poliisin vetäminen Taksimista oli varmasti myös osittain taktista koska sillä saatiin huomiota pois tapahtumista, ulkomainen lehdistö ja media ei ole ihan yhtä hyvin päässyt kärryille siirä, mitä muissa kaupungeissa tai kaupunginosissa tapahtuu. alkuillasta sim. Bosporin silllalla oli poliisibarrikadi jottei Aasian puolelta pääsisi kävelemään Besiktasiin tai Taksimiin (kun muu julkinen liikenne on edelleen pysähdyksissä).

    monet myös kokevat että presidentti Gül pelasi taas ”hyvän poliisin roolia” pyytämällä poliisin vetäytymistä Taksimista, jonka merkitys on vain nimellinen.

    ja vielä, Erdoganin heitto että kauppakeskuksen sijasta paikalle rakennetaankin moskeija – onko se vain sattuma vai tavoitteena pistää muslimit vastakkain protestoijien kanssa? Erdoganhan uhosi lauantaina että ”jos te voitte kerätä 100 000 ihmistä niin minä voin kerätä miljoona!”. protestoijien joukoissa on myös alunperin varmasti ollut muslimeja joihin tämä saattaa uusi idea saattaa vedota siinä määrin etteivät he enää halua esiintyä Taksimissa Gezi parkin uudistamista vastustavina.

  2. […] on kulunut kolme kuukautta ns. Gezi-levottomuuksien alkamisesta. Kirjoitin tilanteesta heti tuoreeltaan, mutta koen, että on aika palata […]

 Leave a Reply

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

(vaaditaan)

(ei julkaista)